Kahden viikon sädetysjakson viimeinen hoitokerta on nyt käyty. Hoito tapahtui muuten samaa rataa kuin kaikki yhdeksän muutakin kertaa, paitsi vanhempi tytär oli mukana katsomassa systeemiä. Heti ensimmäisellä kerralla hoitaja sanoi, että läheiset voi halutessaan ola mukana hoidossa. Mukana olo voi lieventää mystiikkaa hoidon ympärillä, samoin hoitoon ja syöpään liittyvää jännitystä, uteliaisuutta ja epävarmuutta. Kun kotona kerroin, että sairaalaan saa tulla mukaan, tytär ilmoitti heti kiinnostuksensa. Sovittiin, että hän pääsee mukaan kouluajan ulkopuolella olevaan hoitokertaan eli käytännössä siis tähän viimeiseen iltavastaanottoon.

Lapsi kulki reippaana mukana ja totesi, että röntgenhoitaja ja äiti ovat etunimikaimoja. Hoitohuoneessa röntgenhoitaja selitti, miten ja miksi lavitsalle asetellaan tietyllä tavalla ja kertoi koneen osista. Kuvantamisen ja sädetyksen ajan tytär oli monitorihuoneessa hoitajien kanssa. Hän sai siellä seurata äitiä näyttöpäätteen kuvassa ja hänelle oli selitetty röntgenkuvasta luuston eri osia. Ja kun hoito oli ohi, hän pääsi takaisin hoitohuoneeseen näkemään laitteen palauttamisen alkutilaan ja kuuntelemaan hoitajan kanssa käytyä keskustelua.

Katselin tyttöä. Hän oli hiljainen, selvästi mietteliäs. Kyselin, pelottiko, jännitikkö, tekikö pahaa, tuntuuko surulliselta,… Vastaus oli kaikkeen, että ei, en mä oikein osaa sanoa. Sitten sairaalasta ulos astuttuamme pieni suu aukesi ja kysyi, että onko siellä hoitajina aina miehiä. Toinen röntgenhoitajista oli tänään mies, toinen nainen. Sanoin, että joka päivä on ollut sekä miehiä että naisia hoitajina. Jatkokysymys kuului, että nolottaako olla ilman päällyshousuja iho paljaana? Ei, ei nolota, ei tässä iässä, ei näin sairaalassa hoidettavana ollessa. Keskusteltiin hoitajista ja lääkäreistä, joille ihmisten intiimeimmätkin alueet ovat ihan business as usual.

Lapsen hiljaisuus oli nyt purettu sanoiksi. Nousimme bussiin ja päätimme viettää pizza-perjantain. Keskustelu siirtyy pizzantäytteisiin. Viereiseltä bussinpenkiltä nousi rouva, joka poistuessaan toivotti meille hyvää ruokahalua!